Koti-Kajaani-lehti toukokuu 2006. Toimittaja Minna Tikkanen

Nappi-belggari saavutti 17 vuoden iän

 

Pitkän iän salaisuutena runsas liikunta ja kotiruoka

 

Kajaanin Palokankaalla vietettiin viime viikon tiistaina 16. päivä toukokuuta perin harvinaista syntymäpäivää, kun Kaisa Reinin omistama belgianpaimenkoira Nappi täytti koiran iässä todella kunnioitettavat 17 vuotta.

Juhlapäivänään Nappi sai runsaasti onnitteluja myös internetissä, niin tutuilta kuin tuntemattomammiltakin belgianpaimenkoiraharrastajilta.

”Nappi näkee vielä ihan hyvin, mutta kuulo siltä on mennyt”, Kaisa Reini kertoo vanhan koirarouvan tämänhetkisestä kunnosta.

Reinin mukaan pitkän iän salaisuutena Napilla on runsas ulkoilu, liikunta ja tekeminen.

”Belgianpaimenkoira on luonteeltaan semmoinen, että sillä pitää olla tekemistä. Ihan pelkäksi kotikoiraksi ja sohvaperunaksi siitä ei ole.”

Napin kohdalla tekeminen on ollut etupäässä liikuntaa ja lenkkeilyä.

”Aina viiteentoista ikävuoteen saakka kävimme päivittäin 5-15 kilometrin lenkkejä. Nykyään kierrämme läheisen puistoalueen kolme kertaa päivässä ja matkaa siinä tulee kerrallaan noin kilometrin verran.”

Erityisen mieluista lenkkikohde Napillekin on kautta vuosien ollut metsän takana sijaitseva Vimpelinlaakso. Siellä Nappi on saanut juoksennella mielin määrin ja vapaanakin.

 

Nappi valitsi omistajansa

 

Niin ihmisistä kuin koiristakin sanotaan, että ’olet sitä, mitä syöt’. Nappi on napostellut koko elämänsä pääsääntöisesti kotiruokaa.

”Kyllä se jonkin verran nappuloitakin syö ja aina niitä on tarjolla, mutta pääasiassa se syö samaa ruokaa kuin me ihmisetkin. Pari kertaa viikossa annan sille myös raakaa lihaa”, Kaisa Reini kertoo Napin ruokavaliosta.

Belgianpaimenkoirat ovat kautta maailman arvostettuja palveluskoiria ja rotu tunnetaan myös tietynlaisesta tulisuudestaan.

Miten Kaisa Reini tuli sitten aikoinaan valinneeksi juuri belgianpaimenkoiran?

”No niinhän siinä kävi, että Nappi valitsi meidät”, Kaisa Reini naurahtaa.

”Nappi oli aikoinaan tyttäreni perheessä, mutta sitten kävi niin, että Napin ollessa reilu vuosikas tyttäreni toinen koira sai pentuja ja talossa alkoi tappelu. Napin piti tulla meille alunperin vain väliaikaisesti hoitoon, mutta sitten kun tyttäreni perhe tuli sitä hakemaan, Nappi katsoi molempia - sekä tytärtäni että tämän miestä silmiin, ja pyörähti mieheni taakse. Se oli tehnyt valintansa.”

 

Uskollinen ja aito paimen

 

Reini ei lakkaa ihastelemasta belgianpaimenkoiran luonnetta.

”Äärimmäisen uskollinen. Aito paimen. Haluaa pitää lauman kasassa. Ja aivan ihastuttava lastenvahti”, hän luettelee Napin luonteenpiirteitä.

”Ei ole belgianpaimenkoiran edelle mennyttä.”

Reini on ajatellut valmiiksi jo senkin asian, mitä sitten, kun Nappi lopullisesti lähtee.

”Jos itse olen vielä siinä kunnossa, että jaksan liikkua ja ulkoilla, niin voisin ottaa uudenkin belgianpaimenkoiran.”

”Tyttäreni kasvattaa kuitenkin nykyään australianterriereitä ja semmoisestakin on ollut puhetta.”

Belgianpaimenkoira Nappi on lähtöisin vantaalaisen Merja Arevan kennelistä ja kirjanimeltään se on Tuulimustan Moulleaux.

”Kasvattajankin mukaan Nappi on saavuttanut ihan seniorin huippuiän. Vanhin Suomessa ollut belgianpaimenkoira on kuulemma elänyt vähän yli 17-vuotiaaksi”, Kaisa Reini sanoo.

 

 

 

Paluu M-pentueeseen